Lipsticks and Lingerie

Voisin aloittaa tämän kesäkuulumiset-blogitekstin kirjoittamista sillä, että sanon siemailevani teetä nojatuolin pohjalla, täysin rentoutuneena ja elämä hymyilee. Elämä hymyilee kyllä, mutta mun tämän kesän rentoutuminen maalla oli kaikkea muuta. On taas tehty, menty ja koettu. Tänä kesänä olen elänyt koiramamman, heppatytön ja landeprinsessan elämää.  Se oli kuitenkin hyvä päätös tulla Pohjois-Karjalaan viettämään kesää. Tarkoitus oli siis tehdä duunia ihan muualla, mutta päätin ottaa nyt aikaa mun perheelle ja perhesuhteille.  Meidän perheessä on ollut niin tulehtuneet välit, että niitä haavoja oli vähän pakko korjailla.  Mä olen koko kesän miettinyt mitä mä kirjoittaisin mun blogiin seuraavaksi ja tämä tulee olemaan hands down henkilökohtaisin blogikirjoitukseni luultavasti koskaan. Se ei ole minulle helppoa, sillä olen aina oppinut siihen, että itseä suojellaan niin, ettei asioista puhuta. Musta on nyt liikkunut paljon puheita, paljon huhuja ja s...

Here’s a bedtime story for you guys; Once upon a time, in a kingdom far far away, lived a beautiful princess. That princess was one of the smartest and most beautiful people in the whole land. She was also a bit odd and awkward and because of that, the other kids didn’t like to play with her.  Feeling lonely and a bit of an outsider, she decided to leave her kindom and explore what the outside world had to offer. She had great adventures but eventually she came home and fell in love with a noble knight. The noble knight turned out to be anything but noble.  When the princess was on an official trip for the kingdom, visiting another faraway land, the noble knight fell in love with what he thought to be a fair maiden but ended up being a witch who had disguised herself as a maiden.  The witch wanted the kindom for herself because she had always been jealous of the princess and came from a poor home.  Promising the knight her hand was a bit of a gamble ...

Moikka kaikki!  Huh, vihdoin oon takaisin Suomessa. Bostonin reissulta käteen jäi järkyttävä sairastuminen mutta silti tosi hyvät fiilikset. Paluu Suomeen ei ollutkaan niin kiva. Kotona odotti aikamoisen epämiellyttävä yllätys ja usko ihmiskuntaan meni taas hetkeksi. Mulla on ollut nyt todella mökkifiilis mun perheen luona Nurmeksessa ja vaikka oon ollut kipeä niin kyllä täällä sielu lepää. Nytkin kirjoitan tätä blogia todella mukavassa asennossa mun äidin lukutuolissa ja juon teetä. Todella kornia tiedän, mutta minkäs teet jos se toimii! ;) Nyt kun oon ollut Nurmeksessa mä aloin kirjoittamaan vihdoin ja viimein taustatietoja mun kirjaa varten. Aloitin sen henkilökuvilla niin, että ennen juonta rakensin jokaiselle henkilölle taustatarinan. Vähän jännää! Myös ensimmäisen luvun raakaversio on valmis. Voisi jopa sanoa, että kerrankin puri inspiraatiokärpänen.  (hehheh) Mun reissun aikana päädyin käymään monta keskustelua meidän nykyajan sukupuolineutraalisuudesta sekä par...

Moikka! Viimeisestä on taas pieni hetki. Tämän ja edellisen postauksen välillä olen kerinnyt saamaan tarjouksen kirjan kirjoittamisesta, olen puolessa välin prosessia muuttamaan jenkkeihin ja jos kaikki menee hyvin, tulee muutto tapahtumaan tosi nopeallakin aikataululla.  Edellisessä postauksessa puhuin feminismistä ja kappas kummaa, myös se kirja mihin minut on pyydetty mukaan käsittelee naisen asemaa nykyajan yhteiskunnassa. Enpä muista milloin olisin ollut yhtä otettu ja innoissani samaan aikaan. Jo se, että mun mielipiteet ja näkökannat kiinnostaa on mulle todella huikean suuri kunnia! Mulla on aina ollut hyvä mielikuvitus ja se on näkynyt myös mun koreografioinnissa, mutta nyt pitäisi lähteä valloittamaan sellaista aluetta, mistä mulla ei ole mitään aikaisempaa kokemusta tai tietoa. Siispä mitä tehdään kun jostakin ei tiedetä? No otetaan selvää. Mähän olen vielä sellainen ihminen että kaikki taustatutkimus yms on mulle kuin hunajaa. Jos voisin opiskella työkseni, mä ...

Kukkuu! Viimeisestä postauksesta on sitten vähän pidemmän aikaa.  Syy on todella yksinkertainen.  Mun jaksaminen on ollut tosi nollissa, sillä tässä välissä on tapahtunut hyvinkin paljon kaikkea. Mun koira Reino halvaantui ja hänet jouduttiin lopettamaan. Voin valehtelematta sanoa, että se päätös ja Reinon hautaaminen on ollut yksi elämäni traumaattisimmista kokemuksista. Yhtäkkiä Reino olikin poissa. Sen lisäksi kärsin burn outin, jouduin oman hyväntahtoisuuteni takia suoranaisesti puun ja kuoren väliin ja eristäydyin niin henkisesti kuin fyysisestikin.        Kirjoitin aikaisemmin siitä, miten oma suhtautuminen asioihin vaikuttaa. Pähkinänkuoressa, jos pyrit suhtautumaan negaation kautta, vaikuttaa se negatiivisesti, ja jos pyrit suhtautumaan position kautta, vaikuttaa se positiivisesti sun elämään. Pakko myöntää, että viimeiset kolme kuukautta mun on ollut todella vaikea ajatella mitään positiivisesti. Olen aikaisemmin puhunut siitä...